Elämäni ensimmäistä kertaa sohvapöytä tuli kotiin kaupasta. Tähän asti sohvapöytänä oli äitini lapsuudenkodin vintiltä pelastettu ihanan sympaattinen siniseksi maalattu puinen pöytä. Se ei kuitenkaan enää sopinut sisustukseemme, ja kokonsa puolesta se oli aivan väärä meidän uuden u-mallisen sohvan kanssa.
Ihastuin tähän Ikean pöytään heti kun sen näin, mutta silti meni pari kuukautta ennenkuin tämän vihdoin ostin. Takaraivossa oli ajatus jostain vähän raffimmasta, ehkä jopa entisestä sairaalan apupöydästä. Sellaista ei kuitenkaan tullu vastaan, joten lähdettiin Ikeaan. Ja onhan tämä mielestäni todella kiva, ja sopii erinomaisesti olohuoneeseemme.