Älä osta mitään -päivä

Huomenna perjantaina 28.11. vietetään Älä osta mitään -päivää. En ole aikaisempina vuosina juurikaan kiinnittänyt tähän teemapäivään huomiota, sillä ostan muutenkin niin vähän. Olen jopa oppinut vain kiertelemään kaupoissa ostamatta mitään ja nauttimaan siitä. Sisustus- ja vaatekaupoissahan saa hyviä ideoita ilman kortin vinguttamista. Kauniista esineestä voi nauttia ilman, että sen ostaa omaksi. 

Olen menossa huomenna ravintolaan, joten ihan ilman mitään ostamista en voi olla. Muuten teen parhaani ja haastaan muutkin tähän teemapäivään mukaan!

Matottomuus

Kodissamme on yhteensä kolme mattoa: Eteisen matto ja parvekkeen oven edessä oleva pieni matto olohuoneessa käytännön syistä. Matot ovat mahdollisimman huomaamattomia ja yksivärisiä, niiden ainoa tehtävä on suojata parkettia. Vessasta löytyy kolmas matto, jonka ostin seitsemän vuotta sitten Pentikistä, ja on edelleen kuin uusi.

Entisessä kodissa pidin olohuoneen lattialla luonnonvalkoista villaista karvalankamattoa, mutta uuden kodin lattialle se ei enää päässyt. Ajattelin ostaa sen tilalle jonkun käytännöllisemmän, helposti puhdistettavan. Makuuhuoneisiin kaavailtiin betonilattioiden päälle lämpimiä mattoja, mutta ei se lattia sitten niin kylmä ollutkaan. Ja voi hitsi, että siivoaminen oli helppoa, kun ei tarvinnut rullailla ja siirellä painavia mattoja pois tieltä. Saati sitten tuulettaa ja tampata niitä.

Nykypäivän mattoihin tosin riittää monesti pelkkä imurointi, mutta silti. Olen jo niin tottunut kotiimme ilman mattoja, että en välttämättä enää halua niitä. Olen kuitenkin avoin kaikelle, ja olenkin miettinyt esimerkiksi lehmäntaljaa olohuoneeseen. Minimalismiahan tämä matottomuuskin periaatteessa on :)

Käyttöesine

Kummilusikka oli minulle aika outo ja vieras juttu, vaikka omistan sellaisen itsekin. Oma lusikkani lojuu käyttämättömänä jossain vanhempieni kaapin perällä, ja ehkäpä juuri siksi kummilusikan pointti ei oikein ole avautunut minulle. Kallis lusikka, jota ei edes käytetä! Oman lusikkahistorian takia, en ole edes ajatellut, että luultavasti muut ihmiset kuitenkin ottavat kummilusikan käyttöön. Onkohan asia näin, vai pölyttyvätkö muidenkin lusikat kaapissa?

Itse mittaan tavaran arvon sen käytettävyydessä. Olkoon vaikka kuinka kallis hilavitkutin, mutta jos en tee sillä mitään, niin ensinnäkin en sellaista osta/halua ja toiseksi pistän kiertoon, jos jostain syystä tällainen kapistus on kotiini päässyt. Oman lapseni kummilusikan käyttöarvo on tästä päivästä lähtien aika kova, sillä hän saa nyt harjoitella sen avulla syömistä. Lusikka on myös todella kaunis, kiitos siis kummeille!

Oksa

Turkkarista pöllitty idea: männynoksa kukkavaasisa. On muuten nätti. Ja nuukailijan unelma ;)

Muuttohaukan mauton tie

http://areena.yle.fi/tv/330658

Oon nyt pari kertaa avannut telkkarin sattumalta juuri silloin kun Ylen Muuttohaukantie -ohjelma on pyörinyt ruudussa. Oli ihan pakko lapsen nukkumaan mentyä katsella tämä jakso kokonaisuudessaan illalla uudestaan. Ensinnäkin tuon ohjelman visuaalinen ilme, apua! Ei ole todellakaan tyylillä pilattu tätä ohjelmaa. Jaksoa katsottaessa tosin mietin moneen kertaan, että suunnittelijan pitää tietenkin kuunnella asiakasta. Mutta silti. Mulle tuli ähky pölyisistä kirjoista, kirsikanvärisestä puusta, paksusta 2000-luvun alun henkisestä matosta ja huoneeseen sopimattomasta tapetista. No onneksi asiakas ei kuitenkaan valinnut sitä Sedula-ornamentti-tapettia.

Kirjoista tulikin mieleen, että lähiaikoina olen lukenut muutaman jutun liittyen kirjoihin. Eli pitääkö kirjoja omistaa, onko se viisauden merkki, onko kirja pyhä ja mitä kirjahylly tai sen puuttuminen kertoo ihmisestä. Itse luen jonkin verran kirjoja. Lapsena ja nuorena luin paljon, nykyään harvemmin. Tällä hetkellä omistamani kirjat mahtuvat pieneen Ikean pahvilaatikkoon, joka on tarkoitettu A4 -kokoisille papereille. En näe mitään järkevää syytä omistaa kirjoja, eikä kirjahyllyn puuttuminen tee ihmisestä tyhmää - päinvastoin minusta. Ne ovat painavia, vievät tilaa, enkä ainakaan minä lue samaa kirjaa koskaan uudestaan. Miksi ostaa kirja, kun kirjastosta sen saa ihan ilmaiseksi ja mikä parasta, sen voi sinne myös palauttaa pois nurkista pyörimästä. 

Isi!

Yksinkertainen ja helppo on joskus parasta. Niinpä isänpäivänä oli jo vuosia sitten hyväksi havaitut mokkapalat ja käpykakku tarjolla. Onnea isille vielä kerran!

Sesonkitavara

Kesämatot, talviverhot, pääsiäistiput, Halloween hämähäkinseitit, jouluvalot, vappunaamarit ja niin edelleen. Kodin pitäisi muuttua sesonkien mukaan. Keväällä kevyttä ja raikasta, syksyllä tummaa ja tunnelmallista. Talveksi paksu villamatto, kesällä kepeät räsymatot. Sisustustyynyihin tulisi olla kymmennet eri päälliset vuodenaikojen ja juhlien mukaan. Ja tietenkin ne juhlakoristeet. 

Sanomattakin on selvää, etten kannata tällaista sesonkitavara -ajatusta yhtään. On olemassa erittäin tyylikkäitä joulukoristeita ja Ikean joulukuvaston sivut ovat todellakin kauniita. Mielestäni on kuitenkin kivempi mennä esimerkiksi joulutorille fiilistelemään tunnelmaa, kuin hankkia tavaraa läjäpäin kotiin. Arvostan kotimme neliöitä, enkä halua uhrata niitä tavaralle, jotka suurimman osan vuodesta vain odottavat esillepääsyä.

Vaikka itse en ole ostanut yhtääkään joulukoristetta, on vuosien saatossa kotiimme kuitenkin muutama sellainen eksynyt. Pari vuotta sitten lahjaksi saatu kartion mallinen koristevalaisin, menee jo enemmänkin sisustuselementistä kuin joulukoristeesta. Kaksi pientä joulukoristetta ovat tulleet mukaani vanhempieni luota, niiden ensin toimittua joulupakettien koristeena. Vuosi sitten joululahjaksi saatu Siriuksen sydänvalaisin on niin kauniin tyylikäs, etten sanoisi sitä joulukoristeeksi ollenkaan. Kunhan keksin sille täydellisen paikan kodissamme, se pääsee pois paketista.

Ylläolevat tavarat ja parvekkeen valosarja ovat siis ainoat jouluaiheiset sisustustavarat kodissamme. Ja nämäkin ovat enemmän talvisia sisustusesineitä, kuin perinteisiä joulukoristeita. Niinpä niiden käyttöaikakin vuodessa on pidempi, kun kaivan ne esiin syksyn pimetessä ja laitan takaisin varastoon kun aurinko taas paistaa enemmän.

Aikaisemmista jouluista poiketen, tänä vuonna kutsumme vieraita kotiimme. Sen takia aion tehdä yhden ekstra joulukoristeen vanhemmiltani lainaamista joulukuusen koristeista. Joulukuusta - aitoa tai muovista - ei meidän kodissamme tulla näkemään tänäkään jouluna, mutta siiman kanssa koristeita yhteen solmimalla noista voisi saada aika kivan koristeen. Ja joulun jälkeen sen voisi purkaa ja palauttaa pallot oikealle omistajalle.